onneks kaiken ei aina tarvii kääntyy surulliseks.
nyt olo on hirmu haikee, mut silti helpottunut, ja on kuitenki silleen hyvä olla.
tärkeintä mulle oikeesti on, että saan pitää ne parhaat ihmiset mun elämässä, vaikka se suhtautuminen (tai mikä nyt lieneekään) niihin muuttuis. mulla ei kuitenkaan liikaa niitä hyviä ystäviä ole, mut ne jotka on, niin rakastan niitä ku perheenjäseniä, ja ne on mulle tärkeintä ikinä.
ja ihmiset, joita tarkotan, tietää kyllä ite kenestä puhun. eli kiitos teille, siitä että ootte mun elämässä ja kuuntelette mua. ja olette hassuja ja tyhmiä, niinku minäki ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti